Kalevi Kaukola 27.3.2001 KMV

Pärjääkö Mänttä yksin?

Mäntän kaupungin talous on jo useamman vuoden ollut alijäämäinen, poikkeuksena v 1999, jolloin ylijäämää kertyi 590 tmk. Tämäkin vain sen ansiosta, että tulopuolelle voitiin kirjata ylimääräinen valtionapu. Nykyinen Kuntalaki edellyttää alijäämien tasaamista suunnittelukauden aikana, joka voitaneen määritellä välille 3-5 vuotta. Tällaisia alijäämiä on tällä hetkellä 14,2 MMK. Tämä tarkoittaa sitä, että 5 vuoden suunnittelukauden aikana olisi jokaisena vuotena synnyttävä n 3 MMK ylijäämää. Tämä edellyttäen, että päättyneen tilivuoden 2000 tilinpäätös on budjetin mukaisesti 500 tmk ylijäämäinen. Mikäli näin ei ole vaan joudutaan edelleen kirjaamaan alijäämää on se lisänä em kattamistarpeeseen.

Mäntän väki vähenee ilmeisesti tänäkin vuonna samoin kuin jo useana vuotena peräkkäin ja ellei mitään tehdä niin sama kehitys jatkuu tulevinakin vuosina. Tämä väistämättä merkitsee sitä, että Mäntän palkkatulojen verokertymän kasvu alittaa valtakunnan keskitason. Tämän lisäksi kaupunki saa tuloja yhteisöverosta, jonka kertymää on vaikea ennakoida mutta jonka määrä joka tapauksessa vaihtelee vuosittain huomattavasti (kaaviossa oletettu tasainen kasvu)sekä valtionosuuksista ja maksutuloista, joiden voidaan olettaa kasvavan lähes keskimääräisesti. Menot kuitenkin lisääntynevät, säästöponnisteluista huolimatta, vähintäänkin valtakunnan keskimääräistä vauhtia. Sitä mitä tämä kehitys merkitsee, pyrkii oheinen kaavio karkeasti esittämään.

Yritykset ovat parina viimevuotena tehneet poikkeuksellisen vahvan nousukauden aikana poikkeuksellisen hyviä tuloksia. Tämä ei varmastikaan tule jatkumaan vaan nyt jo on odotettavissa talouskasvun hidastumista mikä tulee laskemaan yritysten voittoja ja näin ollen yhteisöverokertymää. Näin ajatellen kaavio on selvästi optimistinen ja todellisuus saattaa olla vielä huonompi kuin mitä siitä voidaan päätellä. Tässä valossa lähitulevaisuus merkitsee lisävelkaantumista ja vain todella välttämättömien korvausinvestointien toteuttamista.

Mikä sitten avuksi? Pekkarisen esitys verotulojen uudesta tasausmenettelystä toisi Mäntälle hyvää n 4,8 MMK/v. Terveydenhuollon uudelleenjärjestelyyn on ladattu säästöodotuksia, joiden voin optimistisesti olettaa olevan enimmillään 3 MMK/v kolmen vuoden kuluttua. Tällä tavalla päästäisiin lähivuosina n 0-tulokseen ja myöhemmin jo hiukan plussalle. Tämäkin edellyttää ettei uutta velkaa juurikaan otettaisi eivätkä korkokulut kasvaisi, mikä kuitenkin tuntuu väistämättömältä. Tämäkään ei vielä mahdollista aikaisempien alijäämien kattamista suunnitelmakauden aikana. Tarvitaan siis lisää tuloja eikä siihen ole ratkaisu veron korotus sillä 19,5 % kunnallisvero tuskin houkuttelee ketään ja muuttoliike ulos päin vain kasvaisi..

Väistämätön johtopäätös on se, että on saatava lisää veronmaksajia. Tämä puolestaan edellyttää voimakasta panostusta sellaiseen elinkeinopolitiikkaan, joka luo kasvun mahdollisuuksia nykyiselle teollisuudelle sekä hankkii selvästi nykyistä tehokkaammin uutta teollisuutta Mäntän seudulle, jolla tarkoitan työssäkäyntialuetta. Tähän eivät Mäntän taloudelliset resurssit yksin riitä vaan ratkaisua on haettava yhteisestä teollisuuspolitiikasta ja panostuksesta lähinaapureiden Vilppulan, Keuruun ja Jämsän kanssa.