Kalevi Kaukola 8/2004
Terveydenhoidon tavoitteet
Mäntän strategiset
tavoitteet
Mäntän
kaupunginvaltuusto on terveyspalvelujen strategiassaan painottanut
asukaslähtöisyyttä ja hoitojen järjestämistä
korkeintaan Pirkanmaan keskiarvon mukaisin kustannuksin. Palvelut
järjestetään terveydenhuoltoalueen toimesta. Kustannustavoitteen
toteutumiseen ei yleisesti olla tyytyväisiä. On kuitenkin todettava,
että väestörakenteemme huomioiden tavoite on saavutettavissa. On
kuitenkin toiveajattelua, että terveydenhoidon kustannukset
euromääräisesti alentuisivat. Väestön
ikääntyminen ja uudet tehokkaammat mutta samalla myös kalliimmat
hoitomuodot tulevat jatkossa lisäämään terveydenhoitomenoja
vääjäämättömästi.
Terveydenhuoltoalueen
toiminta on nyt organisoitunut ja tuloksia em. tavoitteiden saavuttamiseksi
voidaan vasta nyt odottaa. Virkamiesten muodostamalla ohjausryhmällä
on tässä tilanteessa merkittävä rooli valvoa, että
annettuja resursseja myös käytetään ja näin turvataan
palvelujen saatavuus jatkossakin.
Mäntän strategiasta
puuttuu tavoite saada kaupunkimme edustus sairaanhoitopiirin hallitukseen, jota
ei nyt ole. Hiukan ihmetyttää sdp:n taholta
osoitettuvähättelevä asenne tämän tavoitteen
saavuttamisen tarpeellisuudesta.
Mäntän sairaalan
tilanne
Erikoissairaanhoitoa antavan
Mäntän sairaalan toimintoja on supistettu sille tasolle, että
lisäsupistukset merkitsevät erikoissairaanhoitopalvelujen loppumista
Mäntän seudulla. Sairaanhoitopiiri on pyrkinyt tukemaan toimintaa
lääkärijärjestelyin ja investoimalla sisätautiosaston
saneeraukseen ja laitteistoihin. Käyttöaste ei kuitenkaan ole
saavuttanut toivottua tasoa. Seutukuntamme kunnat eivät ole
riittävässä määrin turvautuneet ”oman”
sairaalamme tarjoamiin palveluihin vaan käyttäneet Tampereen
palveluja.
Seudullinen yhteistyö
Laajasti ja varsin
yksituumaisesti tunnustetaan seudullisen yhteistyön merkitys eri
kuntakentän sektoreilla.
Kun tavoitellaan todella
merkittävää yhteistyötä, tuntuu ihmeelliseltä
että lähes tärkeimmällä kunnan toimialueella,
terveydenhoidossa yhteistyö tuntuu kuitenkin kaikkein vaikeimmalta. Jos
ympäristökunnilta ei löydy yhteistyöhalua
Mäntässä jo olemassa olevien terveyspalvelujen
kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi tulee Mäntän suhtautua
myös kriittisesti muiden kuntien toimesta kehiteltyihin hankkeisiin,
joihin haetaan tukea seutukunnan muilta kunnilta. EU tukien saaminen ei voi
olla itsetarkoitus vaan resurssit on suunnattava, varsinkin nykyisessä
taloudellisessa tilanteessa, kunnan ydintoimintojen kehittämiseen, joihin
terveyspalvelut eittämättä kuuluvat.
Kustannusten kantokyky
Kunnallisten
terveyspalvelujen kustantaminen tulee nykyjärjestelmän vallitessa
olemaan aina pienille kunnille kohtuuton rasite. Yksittäinen kunta on
liian pieni yksikkö kantamaan nykyisen lain edellyttämän
palvelun ylläpitämistä. Kuten viimeaikoina on todettu jo
muutaman yksittäisen sairaustapauksen tuottama kustannus saattaa heiluttaa
kunnan taloutta siten, että se aiheuttaa järjestelyjä kunnan
suunniteltuun muuhun toimintaan. Voimassa oleva kalliin hoidon tasausmenettely
ei riitä poistamaan edellä esitettyjä vaikutuksia.
Tähän asiaan ei yksittäisellä kunnalla ole mahdollisuutta
suoraan vaikuttaa, joten näiden ongelmien kanssa on tultava toimeen kunnes
lainsäädäntö tätä osin toivottavasti joskus
muuttuu.
Tässä tilanteessa
valtuustoon on valittava henkilöitä, jotka tuntevat terveydenhoidon
hallinnon kenttää ja jotka ovat valmiita ennakkoluulottomasti
puolustamaan oman kaupunkimme etua. Kokoomuksesta löytyy sellaisia
henkilöitä.