Mielipiteitä Lokakuu 2004

Yleistä

Kaupungin valtuuston jäsenenä ja teknillisen lautakunnan puheenjohtajana olen pyrkinyt kannanottoihin, joiden tarkoituksena on talouden sopeuttaminen niihin raameihin, jotka nykyinen ja ennakoitavissa oleva tulokertymä mahdollistaa. Kaupungin talouden tasapainottaminen korkeammalla verotuksella ei ole hyväksyttävää. Myöskään tilapäiset ratkaisut mm lomautukset eivät ohjaa toimintojen kehittämistä oikeaan suuntaan. Lomautukset voivat yksityisellä sektorilla tulla kysymykseen silloin kun on nähtävissä liiketoiminnan elpyminen kohtuullisen ajan sisällä. Kunnallistaloudessa tällaisia kausivaihteluita ei ole.

Koulut

Pirkanmaan ammattikorkeakoulun vakinaistaminen oli suuri ja tärkeä askel Mäntän kehittymiselle koulukaupunkina. Jo silloin kun ammattikorkeakouluja Suomeen 90-luvun alussa synnytettiin rohkenin Kauppaopiston vuosijuhlassa lausua ääneen ennustuksen Mäntästä korkeakoulukaupunkina. (Silloin sille hiukan hymähdeltiin). Tämän aseman saavuttamiseksi olen eri "käänteissä" pyrkinyt vaikuttamaan valtakunnan korkeimpiin päättäjiin. Nyt kun vakinaistamisesta on päätetty tulee Mäntän kaupungin vaalia herkällä kädellä sen kehittymistä ja antaa sen toiminnalle täysi tuki. Mäntän musiikkiopiston siirtyminen osaksi "Virtolaista" opistoa on nähtävä myönteisenä siksi, että samat palvelut kuntalaisille voidaan tarjota pienemmin kustannuksin, vaikkakin Mänttä menetti kotipaikka-asemansa.

Kuntainliiton hallinnoima Mäntän ammattikoulu pyrkii suuntaamaan koulutusta alueen elinkeinoelämän toiveiden mukaisesti yhteistyössä heidän kanssaan. Tästä on hyviä ja valtakunnallisesti noteerattuja näyttöjä. Pyrkimykset tämän koulun yhdistämisestä koko Pirkanmaan kattavaan ammatillista toisen asteen koulutusta antavaan oppilaitokseen, eivät Mäntän vinkkelistä näytä hyviltä. Mäntän ammattikoulu on pystynyt taloudellisesti suorittamaan vaativatkin investoinnit omien valtionosuuksiensa turvin.

Yritystoiminta

Teollisuuspolitiikka on Mäntässä hoidettu kohtalaisen hyvin YRKE:n toimiessa toteuttajana. Niukkoinakin aikoina on välttämätöntä luoda pk-teollisuudelle kilpailukykyiset toiminnalliset puitteet. Tällöin on muistettava, että tähän toimintaan tehdyt sijoitukset ovat todellisia investointeja, joiden on lupa olettaa maksavan itsensä korkoineen takaisin lisääntyvinä työpaikkoina ja verotuloina.

Riittävien tulosten saavuttamiseksi YRKE:n resursseja tulisi oleellisesti lisätä. Yhteinen kehitysyhtiö Vilppulan kanssa on oikean suuntainen  toimenpide, jolla pyritään alueen elinkeinopolitiikkaa yhtenäistämään. Toisaalta kokemukset jo osoittavat ettei sille ladattuja toiveita ole saavutettu sillä Vilppula toimii edelleenyrityksiin nähden kuten ennenkin.

Talous

Uusista rakennusinvestoinneista uimahallin jälkeen kaupungin tulee valitettavasti lähivuosina pidättäytyä..

Kaupunki ei voi jatkuvasti tehdä negatiivista tai lähes nollatulosta. Enemmän syömävelan ottaminen ei ole mahdollista.

Kuntalaki edellyttää tappioiden kattamista varsin nopeassa tahdissa. Terveydenhuollon menot tulevat jatkossakin, tehostamistoimista huolimatta, euromääräisesti kasvamaan. Koko sosiaalipuolen menot huomioiden ei ole realistista kattaa edellisten vuosien tappiota seuraavien viiden vuoden aikana. Onko se edes tarpeen? Valtio on lykännyt kunnille kuuluvien valtionosuuksien maksattamista ja on lykkäämässä niitä edelleen. Onko silloin oikein, että kunnat joutuisivat kurjistamaan palvelutarjontaansa. Mielestäni näin ei ole. Jäädään odottamaan minkälainen tilanne syntyy sen jälkeen kun valtionosuudet saadaan täysimääräisinä.

Terveydenhuolto

Perustettu Mänttä Vilppulan terveydenhuoltoalue on nyt saanut toimintansa organisoiduksi ja sille asetettuja tuloksia on lupa odottaa. Onko säästöjä syntynyt? Toiminnan tehostumisen myötä näin voidaan olettaa. Onko kustannuskehitys oluut hitaampaa kuin muualla Pirkanmaalla. Se jäämyöhemmin nähtäväksi. Voidaan kuitenkin todeta Sairaanhoitopiirin satsanneen Mäntän sairaalaan huomattavin investoinnein. Myös sen tukemana toimintaa on saatu ylläpidetyksi. Kroonisesta kirurgipulasta ei kuitenkaan ole päästy.Terveydenhuollon kulut tulevat olemaan jatkossakin ongelmallisia pienille kunnille. Terveydenhuollon rahoitus tulisi hoitaa paljon laajempien kuntakokonaisuuksien, ehkä maakuntien, tasolla. Jos lainsäädäntöä ei muuteta tähän suuntaan niin kuntien talous väistämättä ajautuu kestämättömälle pohjalle.

Tässä vaiheessa on arveluttavaa kiinnittää julkista huomiota Mäntän terveysmenoihin erityisenä ongelmana. Samassa kurimuksessa ovat lähes kaikki maamme kunnat. Sekä isot että pienet. Tehdään välttämättömyydestä hyve. Todetaan Mäntän satsaavan terveyteen. Kehitetään Mäntän sairaalasta terveydenhuollolle vankka perusta ja sellainen vetovoimatekijä, joka tukee Mäntän ponnisteluja uusien työntekijöiden saamiseksi alueemme yrityksiin ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi..

Kuntien välinen yhteistyö

Kuoreveden liityttyä Jämsään on muodostettu kahdeksan kunnan Ylä-Pirkanmaan seutukunta. Hyvä näin mutta samalla on todettava, että sen merkitys näkynee pääasiassa EU-tukien haussa. Silloin kun mietitään minkälaista muuta kuntienvälistä yhteistoimintaa voidaan harrastaa on katseet suunnattava myös Jämsän suuntaan. Hallin taajaman näkyvissä oleva kehitys tukee myös Mäntän tarpeita. Tärkein yhteistyökumppani on kuitenkin Vilppula ja kaikkinainen kehitys mikä tapahtuu työssäkäyntialueellamme on katsottava Mäntän kannalta hyväksi.

Kuntaliitos Vilppulan kanssa ei ole edennyt. Liitoksen vaikutuksista talouteen on tehty useita tutkimuksia. Näiden perusteella taloudellinen hyöty, ns porkkanarahat, tulevat syödyiksi varsin pian eikä pitkäaikaista positiivista vaikutusta synny niiden avulla. Luonnollisesti jotain säästöjä syntyy hallinnon yläpään tiivistyessä.

Mänttä on rakenteeltaan kompakti alue, jonka tiestön ja kunnallistekniikan hoito pitäisi olla hoidettavissa lähes valtakunnan tehokkaimmalla tavalla. Näin ei ole Vilppulassa. Sen me tiedämme. On aiheellista kysyä: Mitä hyötyä Mäntälle kuntaliitoksesta olisi?  Toiminnallisella yhteistyöllä voidaan hakea ja saada taloudellista tehokkuutta.

 

Takaisin Kalevin sivuille